Päivä 1 | Chicago - 0 km, mutta tuhansia askeleita…
Chicagossa ollaan.

Heti aamulla junalla Chicagoon päiväkävelylle ja tarkastamaan, että lähtöpaalu on vielä paikallaan. 

Äkkiä tarkastellen niitä löytyykin jopa kolme kappaletta, joten oikealle reitille ollaan lähdössä. Kaikki eivät malttaneet odottaa lähtöpäivää, ainakin Mikon piti päästä kiipeilemään tolppaa pitkin saman tien. Minna ja Tuomo säilyttivät cooleutensa eivätkä tehneet alkuposeerauksesta sen suurempaa numeroa poseeraten kun ammattilaiset konsanaan..
Visiitillä Willis Toweriin varmistettiin, mihin suunta otetaan - lasilevyllä seisomisin tarkkuudella. Pirjo astui todellakin tyhjän päälle ja reissun ensimmäinen voitto oli kotiutettu ennen kun pyörät olivat edes pyörähtäneet.

Rauno ehkä odotteli enemmänkin moottoripyöräreissun aloittamista kaupunkivaelluksen sijaan. Sinä aikana Pertti puolestaan löysi tilaus-lippalakkinsa muutaman kilometrin extra reippailun jälkeen.

Lemin ja Lappeenrannan tytöistä Tarjasta ja Jaanasta paljastui erikoisasintuntijoiden ominaisuuksia, tietoa mm. siitä, etteivät linnut istu oksalla, ne seisovat – muutenhan ne heiluttelisivat koipiaan istuessaan oksalla.  Mutta salonkitanssitaitoisen Antin koivet kuulemma heiluvat hyvinkin…

Tämän valtavan tieto- ja kokemusmäärän turvin on melko turvallista siirtyä kohti sisämaata bongaaman uusia asioita, Timo ja Saijan ja varmistettua, että Chicagon sillat ovat tukevasti pultattu ja kestäisivät vielä pitkään.

Ja ne matkanjohtajathan olitvat ihan hulluja kävelyttämään iihmisia, onneksi huomenna saadaan konevoimaa alle...