Päivä 10-11 | Kanab – Las Vegas 410 km + vapaapäivä Las Vegasissa

Las Vegas, here we come!

Skippaamme hotellin kolesteroli aamupalan ja päräytämme pikku siivun pikku sateessa Ordervilleen nauttimaan kunnon aamupalan. Ajoitus oli täydellinen, sillä ensimmäisiä kahveja pöytään tuotaessa taivas repesi ja antoi kunnon kylvyn niille, jotka eivät hoksanneet nautiskella aamukahvista samanaikaisesti. 

Palan jälkeen sadeasut taas päälle, muovipussit tossujen suojaksi ja nokka kohti Zions Canyonia, erästä matkan mieleenpainuvinta tieosuutta. Tie kiemurtelee kanjonin pohjalla kuin liukumäki eriväristen kivimassojen ja -muodostelmien laskien meidät alas ylängöiltä kohti Nevadan autiomaita. Äkkiä aamun 15 C onkin taas yli 30 C:tta. Kukahan se olikaan, joka kyseli että sataako nyt koko päivän… autiomaassa?

Kunnon puristus kohti Hover Damia lämpötilojen hipoessa Death Valleyn lukemia. Onpa muuten merkillinen näky kun keskellä autiomaata tulee vastaan maasturi, jonka perässä on traileri veneineen, kuka nyt näkee näkyjä? 

Padon lähestyessä paljastuvat valtavat vesialtaat, eikä pato itsessäänkään ollut ihan pienimmästä päästä. Ja pitäähän vettä ollakin, vesivaraston virtaamalla pystytään tuottamaan vuoden sähkö tälle kulmakunnalle. 

Las Vegas onkin ihan oma lukunsa, se on pakko nähdä. Monelle ensimmäinen kerta riittää, toiset se  vasta sytyttää. Mutta oli miten oli, niin yleisen ja yhäläisen mielipiteemme perusteella Las Vegas on täysin aitoa ja alkuperäistä feikkiä muovisista kiviseinistä alkaen Venetsian uima-altaassa O’sole mioa jodlaavaa gondolieriä myöten. Itse asiassa Vegas on kuin loistavasti toteutettu kopio ruotsin laivasta tai päinvastoin.

Päivän päätteeksi nautimme illallisen hotellilla ja annoimme samalla onnen potkut Marcukselle ja Tessalle, jotka nyt lähtivät omille teilleen käyttäen vapaapäivän yksinajeluun suoraan Barstowin kautta Los Angelesiin. 

Kiitos Tessalle ja Marcukselle mukavasta ja reilusta matkaseurasta, toivomme vilpittömästi, että edes jokin kipinä jäi kytemään aloittelevien motoristien lähdes täydelliseen HD -varustukseen. Turvallista kotimatkaa.

Vapaapäivä.

Vapaapäivänä joukkomme liikkui yhtenäisenä shoppaillen ja Vegasin nähtävyyksiä ihmetellen. Kaverin eksytysleikki toimii hienosti kaupungissakin Sheriffi-Mikon ollessa vapaalla virantoimituksesta. Loistava päivällinen ”aidossa” Italialaisravintolassa päättää iltapäivän ja pikkkuhiljaa taksit suhahtavat takaisin Fremont Streetille hotellimme.
Itse Fremont Street on todellinen ”pelipakka”, tällaista et koe kotona.

Vegasista löytyy myös aitoa ja alkuperäistäkin, niin hyvin tuntui HD-tavara ja muut matkamuistot vaihtavan omistajaa matkalaisten puheenaiheen siirtyessä yhä useammin kuljetuskapasiteetin pienuuteen.. 

Vielä pikavisiitti Premium Outlettiin, josta shoppailupäivä olisi oikeasti pitänyt aloittaa. 

Nyt unta palloon ja ajatukset kohti Death Valleyn läpiajoa.